Kastikoita (Calamagrostis -lajeja) on viljelyssä useampia laji, joista koristekastikka Calamagrostis x acutiflora on ehdottomasti yleisin. Lajia (tai itseasiassa risteymä) käytetään maailmalla paljon. Suomessa luonnollisesti vähän. Chicago botanic gardenin massaistutus tai lukuisat preeriatyyppiset puutarhat ympäri Europpaa osoittavat kasvin käyttökelpoisuutta. Ja mitä parasta, se vihtyy aivan mainiosti myös meillä Suomessa. Onhan se kuitenkin kahden luonnonvaraisen lajimme risteymä (C. arundinacea x C. epigejos).
Kasvuunlähtö tapahtuu aikaisin keväällä ja varttunut kasviyksilö muodostaa jo varhain komean lehtimättään. Kukinta alkaa maan eteläosissa Juhannuksen jälkeen, säästä riippuen. Esim. tänä vuonna 15.7 kukkatähkät ovat edelleen kiinni, eikä kukinta ole vielä täydessä vauhdissa! Kukinnan aikana tähkä avautuu ja ruohomättään korret ovat silloin täynnä ilmavia "tupsja". Noin viikon sisällä tähkät sulkeutuvat ja saaat kiinteän muotonsa, josta kasvi permmin tunnetaan. Kukinnan jälkeen korret vähitellen kuivuvat ja pysyvät pystyasennossa läpi talven jos sää on suotuisa. Ongelma Suomen olosuhteissa on pikemminkin painava lumi tai vaihtoehtoisesti hyvin sateinen syksy/talvi, joka yleensä kaata ainakin osan korsista. Mutta hyvällä onnella kasvista on iloa läpi koko talven. Toki kasvia voi leikata alas jo syksylla, mutta itse leikkaa vastaa keväällä juuri talvikoristeellisuuden takia. Koska kasvi lähtee kasvuun varhain, on syytä hoitaa alasleikku myös ajoissa. Ei niin että siitä mainittavaa haittaa ole vaikka leikkaisikin samalla uutta vihreää kasvua. Leikataanhan nurmikkoakin ja kasvu jatkuu siitä huolimatta.
Kasvupaikka tulee olla aurinkoinen. Varjossa kun on riski että kasvista tulee hontelo. Kasvaahan se jopa 180 cm korkuiseksi ja hontelo hujoppi ei hyvää tiedä. Kasvupaikan suhteen kasvi ei ole kovin vaativa, kunhan ei ole ihan rutikuiva paikka. Peruslannoitus istutuksen yhteydessä, muuten voi olla varovainen lannoituksen kanssa. Korkeintaan vähän kanankakkaa jos maa on hyvin köyhä. Kun kova hellee pinaa kolmatta viikkoa kastelen kyllä, mutta kovinkaan paljon hoitoa kasvi ei muuten tarvitse. Jakaminen ehkä joskus? En tiedä, mutta viisi vuotta on ainakin mennyt hyvin. Sopiva istutusetäisyys taimien välillä on reilu 60 cm. Ja sanoisin että noin kymmenen taimen ryhmä on minimi. Tämä on ehdottomasti massalaji!
Sade kaataa pitkiä korsia helposti, ja ukkoskuuron jälkeen pöheikkö voi olla varsin onnettoman näköinen. Tätä on myös syytä huomioida, esim. jos vieressä kasvaa honteloita, helposti alle jääviä kasveja. Pääsääntöisesti korret nousevat hyvin pystyyn kun aurinko taas paistaa. Toki jos sadekausi jatkuu usempi päivä putkeen voi olla hyvä kevyesti ravistella korsia hieman. Nousevat sitten paremmin pystyyn. Tuholaisia tai tauteja en ole koskaan nähnyt kasvin kimpussa. Ja mitä parasta kasvi ei siemennä tolkuttomasti! Itse asiassa ei laisinkaan koska risteymä on steriili. Lisäys tapahtuu siten kasvullisesti jakaamalla.
Lajikkeista muutama sana. Nimettyjä lajikkeita on alle kymmenen, joista 'Karl Foerster' on ehdottomasti tunnetuin ja käytetyin. Muita melko tunnettuja ovat matalakasvuisempi (noin 140 cm enimmillään), kirjavalehtinen 'Overdam' (nimetty tunnetun tanskalaisen taimiston mukaan), sekä ehkä Pohjoisamerikassa enemmän käytetty, myös kirjavalehtinen, 'Avalanche'. 'Overdam' on hyvä vaihtoehto yksittäiskasvina, esim. matalampien perennojen kanssa. Valko-vihreä -kirjavt lehdet tuovat kivan sävyn istutukseen, etenkin alkukesästä. 'Avalanche' olen kasvattanut (kiduttanut) pienessä muoviruukussa monta vuotta. Ei näytä sitä pahemmin haittavaan, vaikka se on kesät ja talvet ulkosalla noin litran muoviruukussa. Olisi ehkä aika saada maahan ja katsoa millainen siitä oikein tulee isona!
Toinen suosittu kastikkalaji on timanttikastikka C. brachytricha. Laji pärjää hyvin miellä vaikka onkin hieman etelämpää alkuperää. Ongelma on lähinnnä myöhäinen kukinta. Sulkamaiset töyhtöt avautuvat vasta syyskuussa, kun syksy jo hengittää niskaan. Toisin kuin koristekastikalla kukinnot pysyvät auki. Näiden lisäksi on pari muutakin lajia. Niiden käyttö lienee varsin vähäistä, eivätkä ne vedä vertoja edellä mainittuihin (koristemielessä ainakaan).
 |
| Calamagrostis x acutiflora 'Karl Foerster' taustalla näkyvät heinät |
 |
| Calamagrostis x acutiflora 'Overdam' (keskellä) |
 |
| Calamagrostis x acutiflora 'Karl Foerster' kukassa |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti