Maailmalla kasvaa reilu neljäsataa kurjepolvi-lajia. Näistä noin puolet on viljelyssä ympäri Eurooppaa. Osa niistä soveltuvat paremmin keräilijän puutarhaan kun viherrakentamiseen, etenkin yksi- tai kaksivuotiset, pienikukkaiset lajit. Viljeltyjä lajeja on siis parisataa, mutta lajikkeita ja risteyksiä on nimetty varmaan jo yli tuhat tähän mennessä. Suomen puutarhamyymälöistäkin saa nykyään melkoinen määrä erilaisia kurjenpolvia. Euroopassa on taimistoja jotka keskittyvät lähes yksinomaan kurjenpolvien viljelyyn, eikä syystä. Kujenpolvet ovat suosittuja! Parhaimpiin ominaisuuksiin kuuluu mielestäni suht aikainen kasvuunlähtö keväällä, jolloin monet kurjenpolvilajit muodostavat tiiviin vihreään mättään. Kukinta on useimmilla lajeilla runsas ja näyttävä. Joidenkin lajien kukinta on melko lyhyt, mutta pitkään kukkivia vaihtoehtoja löytyy myös. Aikeisimmat lajit aloittavat kukintansa jo toukokuun lopussa, mutta myöhaiset vasta heinä-elokuun vaihteessa. Sitkeimmät kukkivat aina pakkasiin saakka. Onhan niitä kurjenpolvenkukkia löytnyt puutarhasta vielä marraskuun lopullakin. Kukinnan jälkeen kukkineet varret ränsistyvät, mutta tilalle työntyy nopeasti uusi vihertävä lehtipehko. Istutukseen ei siis jää tyhjä aukko kukinnan jälkeen, mutta pieni trimmaus voi olla paikallaan.
Viljelystä pari sanaa. Kun kyseessä on yli neljänsadan perennalajin ryhmästä, kasvuolosuhdevaatimuksetkin vaihtelevat. Joukosta löytyy kivikkopuutarhalajeja, varjopuutarhalajeja, ja avomaan lajeja. Kasvuolosuhteet tietysti sen mukaan. Moni kurjenpolvilaji on kuitenkin melko vaatimaton maan ja kasvupaikan suhteen. Aurinkoinen kasvupaikka on useimmille hyödyksi. Vaikka moni laji, kuten espanjankurjenpolvi
G. endressii, pärjää mainiosti melko varjoisessakin kasvupaikssa, kasvaa se seillä honteloksi ja kaatuilee sateessa ja tuulessa. Talvimärkyys voi olla kohtalokasta herkemmille lajeille ja etenkin kivikkolajeille on syytä varmistaa kasvupaikan läpäisevyys. Aikaisille kukkioille riittävä kosteus kukinnan jälkeen edesauttaa uuden lehtimättään muodostumisessa.
Taudit harvemmin ovat riesana.
G. pratense -ryhmän lajit ja risteymät voivat olla herkkiä härmälle, etenkin jos kasvuolosuhteet eivät ole kohdallaan. Suomessa elää yli 20 000 hyönteislajia, ja ajoittain joku löytää itsensä nakertamassa kurjenpolvenlehtiä (joskus kukkiakin), mutta merkittäviin hyönteistuhoihin kurjenpolvilla en ole vielä törmännyt.
Tulen tässä, ajan myötä, esittelemään erilaisia kurjenpolvilajeja tarkemmin.
 |
| Geranium Rozanne en masse Tallinnassa |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti